Maastovaellus ja yöpyminen laavulla la 28.10  – su 29.10

Perinteinen ”jäähdyttely” Ruskamatkan jälkeen, eli yö laavulla vietettiin tällä kertaa Teijossa, Matildanjärven maisemissa. Mukaan lähti viisi urheaa sadetta pelkäämätöntä luontoihmistä.

Tarkoitus oli yöpyä laavulla, mutta sääolosuhteet olivat tälläkertaa niin vetiset, että päätimme kokeilla tulisiko uni kodassa, koska sellainenkin oli mahdollista. Niinpä varasimme käyttöömme Vicsbäckin kodan.

Patikoimme ensin kodalle, matkaa kertyi vain reilut pari kilometriä, mutta tihkusatessa kapeita jään ja sohjon peittämiä pitkospuita pitkin sekin tuntui aikamoiselta saavutukselta 😉  Kota osoittautui todella hienoksi ja tilavaksi 🙂

Majoittumisen jälkeen lähdimme sateesta huolimatta keittämään päiväkahvit Teerisaaren laavulle, koska siellä on parhaat näköalat. Otimme mukaan vain kahvinkeittotarpeet sekä vettä ja suuntasimme taas kapeille pitkoksille noin parin kilometrin taipaleelle. Jälleen kerran saimme todeta, että emme olleet ainoat, joita sää ei pelota. Teerisaaren laavulta löytyi pari retkeilijää ruokaa laittamassa ja he kertoivat myös yöpyvänsä. Kahvin kiehumista odotellessamme laavulle saapui suuri joukko partiolaisia, jotka olivat kertomansa mukaan käyneet jo muilla laavuilla, mutta jokaisella oli ”asukkaat” 🙂 Partiolaisilla oli kyllä omat majoitteet mukanaan, mutta silti he olisivat ihan mielellään halunneet löytää ”aution laavun”, se ei kuitenkaan nyt ollut mahdollista, koska porukkaa oli niin paljon liikkeellä, liekö raikas syysilma syynä 🙂
Nautittuamme yhteisöllisestä kahvihetkestä ja juttutuokiosta patikoimme takaisin ”kotikodallemme”. Huokaisimme helpotuksesta, kun pääsimme kaikki perille kuivin jaloin, sillä jään peittämien pitkospuiden vieressä oli lähes jokapaikassa syvää vettä ja läheltäpiti- tilanteita sattui melko paljon. Kodalla sytytimme nuotion tunnelmaa luomaan, mutta lämmitimme lohisoppamme kuitenkin trangialla. Nautimme ruokamme komeasti pöydän ääressä taljoilla pehmustettujen penkkien päällä istuen. Valaistuksena oli nuotion lisäksi tunnelmallisia tuikkulyhtyjä. Jälkiruokana oli tietenkin nokipannukahvi.
Kävimme nuotion ääressä syvällisiä keskusteluja moninaisista aiheista ja ilta kului jälleen todella nopeasti. Paistoimme vielä nuotiolla räiskäleitä ja grillasimme lopuksi yömakkarat.

Aaamulla olimme hereillä jo hyvissä ajoin (koska kellot oli siirretty talviaikaan 😉 ).
Teimme aamutoimet ja siivosimme kodan.
Lähdimme paluumatkalle Matildanjärven ympäri kulkevaa polkua pitkin ja saimme kävellä ihan ”kuivalla maalla” pitkospuiden asemesta. Paluumatkaa kertyi noin 3,5 kilometriä.
Osan loppumatkasta jouduimme kulkemaan maantiellä, koska järven ranta oli täynnä omakotitaloja, joiden pihoille ei voinut mennä.

Luontokeskuksen parkkipaikalle saavuttuamme totesimme, että olipa jälleen kokemisen arvoinen reissu 🙂

/ Pekka

IMG_6040Teijossa, Matildanjärven maisemissa

IMG_6020IMG_6024Emme tunnetusti ole sokeria

IMG_6019
Kahvin kiehumista odotellessamme laavulle saapui suuri joukko partiolaisia

IMG_6028Kodalla sytytimme nuotion tunnelmaa luomaan, mutta lämmitimme lohisoppamme kuitenkin trangialla

IMG_6033Nautimme ruokamme komeasti pöydän ääressä taljoilla pehmustettujen penkkien päällä istuen

IMG_6037Nuotion ääressä voi myös kutoa

IMG_6035 IMG_6039Tällä kertaa käytimme räiskäleiden paistossa aitoa voita ja kaikki räiskäleet onnistuivat

IMG_6038Valaistuksena oli tunnelmallisia tuikkulyhtyjä