Seitsemän rohkeaa ja reipasta retkeilijää kokoontui lauantai aamulla Pukkipalon parkkipaikalle ja lähti ennakkoluulottomasti patkoimaan rinkkoineen kohti Lakjärven laavua. Tällä kertaa sää vaikutti oikein mukavalta, muutaman asteen pakkanen ei haitannut menoa mitenkään.
Laavulle päästyämme suoritimme alustavat majoittautumisoimet siten, että meidän jäkeemme tulevat ymmärsivät jo kaukaa, että tämä porukka tosissaan aikoo yöpyä tällä isolla laavulla. Tämä olikin tarpeen, sillä Lakjärvi oli taas tänäkin vuonna tässä viikonvaihteessa monen retkeilijän kohde. Kun olimme varmistaneet yösijamme keitimme nokipannukahvit ja söimme retkieväitä. Tankkauksen jälkeen lähdimme kiertämään meille jo tuttua Pukkipalon patikkareittiä.
Koska pakkanen tuntui kiristyvän ja maasto näytti melko ryteikköiseltä, päätimme pysytellä poluilla ja jättää suoralla kompassisuunnalla etenemiset toiseen kertaan 😉
Noin 7 km:n patikoinnin jälkeen saavuimme takaisin laavulle. Nautimme nokipannussa lämmmitetyn glögin ja ryhdyimme lämmittämään siskonmakkarakeittoa ruuaksemme.
Tässä vaiheessa päivä alkoi jo hämärtyä illaksi ja pakkanen tuntui kiristyvän. Pieni tuulen vire sai ilman tuntumaan melko kylmältä, vaikka pakkasta oli vain noin viisi astetta.
Arin neuvokkuuden ansiosta onnistuimme rakentamaan avaruuslakanoista tuulensuojan leiripaikallemme.
Tämä rakennelma lisäsi viihtyvyyttämme aivan merkittävästi ja pystyimme jälleen keskittymään olennaiseen, eli viihtymään keskenämme nuotion loisteessa metsän keskellä.
Noin klo 22 vetäydyimme makuupusseihimme ja aloimme nukkumaan. Pakkasta oli yöllä lähes 10 astetta ja tunsimme, että makuupussiemme käyttökelpoinen kylmäraja taisi tulla vastaan, sillä kukaan ei aamulla valitellut, että yöllä olisi ollut pussissa liian lämmintä.
Kaikki selvisivät kuitenkin yöstä terveinä ja totesimme, että jälleen olemme yhtä kokemusta rikkaampia.
/ Pekka